Pohdintaa hirvien ja koirien määristä

Rekisteröintimäärät noudattelevat hirvikantojen määrää?

Minulla on ollut tuntuma, että jämtlanninpystykorvien rekisteröintimäärät seuraavat hirvikannan muutoksia. Rodun suosio on pääsääntöisesti kasvanut koko 2000-luvun ja 2020 jämtlanninpystykorvia rekisteröitiin Suomessa jo toisiksi eniten kaikista roduista. Tutkin tässä hiukan eri metsästysrotujen määriä.

Määrät

Kuvassa 1 on Luken kuvaaja hirvikannan muutoksista. Trendi on laskeva verrattuna kuvan 2 hirvieläinten määrään (sininen käyrä, luvut haettu Luken tilastotietokannasta). Eroa selittää jälkimmäisen sisältämät kauris- ja peuramäärät. Kaurista ei kuitenkaan saa ajaa jämtillä, joten kasvun suosiota selittänee rodun tason nousu.

Kuva 1. Hirvikannan kehitys Suomessa 2000-2020, lähde: Luke.

Kuva 2. Jämtlanninpystykorvien rekisteröintimäärät vs hirvieläinten määrä.

Muita rotuja

Verrataanpa hieman hirvien mediaania ja hirvenmetsästyksessä käytettyjen yleisimpien rotujen rekisteröintejä. Jämtlanninpystykorvien määrän kasvua selittäviä tekijöitä ovat rodun parantunut toiminta metsällä samaan aikaan kuin norjanharmailla alkoi alamäki (kuva 3). Harmaitten määrä vaikuttaa noudattavan hirvimäärää suoraan pienellä viiveellä, mutta kanta ei ole lähtenyt nousuun hirvien määrän noustessa. Huippuvuosisien 1800 rekisteröinnistä ollaan tipahdettu 800:aan. Jämtit ovat osaltaan syöneet harmaitten suosiota metsästyskäytössä. Vertailuna vielä karjalankarhukoiran rekisteröinnit kuvassa 4. Määrät pyörivät 800 +/-200 yksilössä vuodesta riippuen. Laikoista itäsiperianlaikan rekisteröinnit pyörivät 200-300 yksilössä vuosittain, muut laikat lasketaan kymmenissä. Korrelaatiota hirvimäärään ei ole havaittavissa. Kertauksena vielä, jämtlanninpystykorvien määrä on noussut suht tasaiseen 500:stä huippuun 1600, viime vuonna n. 1400 rekisteröintiä.

Kuva 3. Harmaa norjanhirvikoiran rekisteröinnit 2000-2020.

Kuva 4. Karjalankarhukoirien rekisteröinnit 2000-2020.

Kaikkien rotujen osalta Yle uutisoi viime vuoden pentumäärän ohittaneen vauvat tilastoissa.

Päätelmät

Viime vuonna (2020) rekisteröitiin Kennelliittoon ennätysmäärä jämtlanninpystykorvia. Olisi kiinnostavaa tietää, jäikö pentuja paljon kasvattajille tai menikö osa koirista lemmikeiksi sohvalle ("koronakoirat"). Suosion kasvua selittää osaltaa hyvien koirien käyttö jalostuksessa. Kun seuraa pentueiden vanhempia, ja edelleen sukuja taaksepäin, nähdään käytettyjen koirien meriitit. Käyttövaliot toistuvat sukupolvesta toiseen.

Kokeissa käytettyjen ja näin arvioitujen koirien jalostuskäyttö on ohjannut mielestäni rodun parantumista entisestään. Halutut ominaisuudet ovat säilyneet ja geenit pysyneet voimissaan. Tänä päivänä jämtit ovat luotettavia metsästyskoiria, löytyy haukkua, kestävyyttä liikkumiseen ja sitkeyttä. Ystävällinen luonne on pysynyt mukana erinomaisesti.

Alkuperäiseen ajatukseen palatakseni. Viime vuosien suuret hirvimäärät ovat saattaneet indikoida koiramäärän kasvua ja nyt ollaan tilanteessa, jossa hirvikanta on alentunut. Tämä herattää joitain ajatuksia.

Riittääkö kaikille koirille metsästyskäyttöä? Vai onko koiria päätynyt sohvalle (koronakoirat)? Saadaanko viimeksi mainituista myös näyttöjä vai hukataanko potentiaalisia yksilöitä jalostuskäytöstä? Aika näyttää. Mikäli hirvien määrä romahtaa radikaalisti, olemme tilanteessa, miten mitata luotettavasti koiran ominaisuuksia. Vaatiiko koekäyntejä riistarikkaammilla alueilla vai mitä. Esimerkkejä alueista löytyy Suomestakin. Asia vaatinee joka tapauksessa vielä tarkastelua pitemmällä aikajänteellä.

Suunnitellulla jalostuksella saamme pidettyä rodun huipulla myös tulevaisuudessa. Mennään ominaisuudet edellä!

Lähteet:

Luke

Kennelliitto

Rekisteröinnit 2000-2020 

Yle Uutiset 

Hirvenmetsästyksen puolivälin saldo: yli kolmannes lupahirvistä juoksee vielä, vaikka lupia on selvästi aikaisempaa vähemmän 24.11.2021

Koiranpennut ohittivat vauvat tilastoissa ensimmäistä kertaa – Ylen Pentuliven suosio kertoo korona-ajan koirabuumista 25.11.2021