60 vuotta hirvijahteja

Muistelin tässä joku aika sitten, millaista oli metsästys minun nuoruudessani. Keräsin muistoja tähän ja onhan sitä muutosta tullut vuosien varrella.

Vaatetus:
Miehet käyttivät jahdissa nahkatakkeja, öljykangastakkeja ja vanhoja puvun takkeja. Kaikki hyödynnettiin loppuun asti ja todellakin oltiin metsässä puvun takki päällä. Kengät olivat pääsääntöisesti kumiteräsaappaita eli jatsareita, housut vanhoja suoria housuja. Päähineenä oli lippahattu. Huomioväreistä ei oltu kuultukaan tuohon aikaan. Punaiset lakit tulivat käyttöön 60-luvun puolessa välissä.

Kuvassa vasemmalta: Veikko Kokkonen, Bruno Torniainen, Risto Hovi, Paavo Liikka, Martti Saikko, Jaakko Kemppi ja Lauri Seppänen.

Ampumakokeet:
Kokeitakin oli ja ne suoritettiin paikallaan olevaan tauluun. Vasta myöhemmin tuli liikkuvat taulut.

Aseet:
Pääsääntöisesti hirvijahdissa käytetyt aseet olivat 8,2:ksi porattuja sotilaskivääreitä. Näitä saattaa tulla hyvässä lykyssä vieläkin vastaan, mutta taitavat olla jo aikalailla harvinaisia saati että olisi vielä passimiehellä käytössä. Avotähtäimistä siirryttiin vähän kerrassaan kiikareihin 70-luvulla.

Kuva hirvenhiihdoista 70-luvulta.

Metsästysrajoitukset:
1954 voimaan tulleessa metsästysasetuksessa määriteltiin hirvijahtiajaksi 16.10.-30.11. päivän alusta päivän loppuun. Asetus salli myös vasojen kaatamisen aikuisten urosten ja vasattomien naaraiden lisäksi (Asetus 235/1954). Vuoden 1962 asetuksessa kaadettavien eläinten ominaisuuksiin lisättiin naarashirven kaatokielto, jos siltä on vasa kaadettu. Myöskään naarasta, jota vasa seuraa, ei saanut kaataa (Asetus 385/1962).

Vuonna 1969 hirvi rauhoitettiin kokonaan neljän läänin alueella ja Lapissa vielä erikseen vuosina 70-71. Rauhoitusajat eivät koskeneet Etelä-Karjalaa tässä vaiheessa. Vuoden 1971 asetuksessa hirven metsästysaika muutettiin niin, että sen lopulla sai kaataa vain vasoja. Aikuisia hirviä sai metsästää 16.10.–10.11., vasoja marraskuun loppuun. Lapin ja Oulun lääneissä oli omat rajoitukset (Asetus 684/1971).

Kaakkois-Suomessa hirvikanta oli vuonna 1974 kasvanut niin voimakkaasti, että jouduttiin tavallisen metsästyksen lisäksi suorittamaan talvimetsästystä 21.1.–7.3.1974. Hirviä meni nurin pitkälle toistasataa. Asetuksia on päivitetty useaan otteeseen tämän jälkeen.

Ajomiesjahti:
Ajometsästyksen aikana jahtiporukan koko oli 60 hengen luokkaa. Ajomiehet etenivät rintamana huutaen ja näköyhteys pidettiin molemmin puolin. Tässä on hyvä muistaa, että maastot olivat tuolloin 50-60 vuotta sitten kovin erilaiset. Samanlaista taimikkoa ei ollut kuin nykyään. Kalistimet GPS:sistä ja radiopuhelimista puhumattakaan olivat vasta tulossa.
Ajojen välillä evästauolla aikaa oli käytettävissä ja hyvin nopeasti oli kortit esillä. Ainakin sököä lätkittiin.

Tauolla kortit esille.

Kohta jatketaan.

Koirat:
Koirat tulivat mukaan jahtiin 70-luvulla. Aluksi oli karhukoiria ja norjanharmaita. Käyttövaatimuksilta ei ylletä nykypäivän tasolle. Koirat saattoivat juosta teitä pitkin ja jopa usein suorinta tietä kylille. Ensimmäiset jämyt tulivat mukaan vuosituhannen taitteessa.

Saalis:
Kaato kuljetettiin metsästä traktorilla ja peräkärryllä. Ruhon riiputus tapahtui navetan katoksessa tai riihellä.

Allekirjoittanut sarvien takana.

Oi niitä aikoja! Nyt on kyllä paremmat koirat ja asekalustossakin ihan erilailla valinnan varaa. Koiran seuranta on huomattavasti helpompaa ja koiramateriaali paremmin tarkoitukseen sopivaa.